Juhlapuhe saamelaisten kansallispäivänä
Arvoisat lukijat
Olemme tänään 6.2.2022 kokoontuneet omakohtaisesti juhlistamaan saamelaisten kansallispäivää vuosisataan. Tällä päivällä on suuri merkitys metsä- ja inarinsaamelaiselle kansalle. Katsokaamme tuulessa hulmuavaa saamen lippua: se symbolisoi vapautta, ja arvoja, jotka kuuluvat yhtäläisesti kaikille saamen kansan osille. Meille metsäsaamelaisille se luo toivoa paremmasta, oikeudenmukaisesta ja tasa-arvoisesta kohtelusta. Se nostaa toivon oman kielen palauttamisesta jälleen eläväksi ja omaa identiteettiämme kuvaaviksi ilmaisuiksi. Antakoon lippu arvokkuutta meidän metsä- ja Anar Samin kansallisuuspäivän vietolle, tehköön se kunniaa niille edesmenneille saamelaisille, jotka ovat tehneet kulttuurimme ja kielemme eläviksi sekä siirtäneet sen muuttumattomana perillisilleen. Meidän tehtävänämme on antaa eheytyvä kulttuuri ja palautettu oma kieli omille lapsillemme ja lapsenlapsillemme tuleville sukupolville. Hulmutkoon lippu muistuttamassa meitä suuresta tehtävästämme.
Suomessa voidaan nimetä ainakin neljä identiteetiltään yhteiseen saamenkansaan kuuluvaa heimoa tai ryhmää: Ensinnäkin inarinsaamelaiset, toiseksi metsäsaamelaiset, kolmanneksi saamelaiskäräjien vaaliluetteloon rekisteröidyt pohjoissaamelaiset, ja neljäntenä koltat.
Ketään näistä ryhmistä ei voi nimetä yhdeksi ja ainoaksi oikeaksi saamenkansaksi, vaikka veljemme ja sisaremme pohjoissaamelaiset pyrkivätkin ylivertaiseen saamen kansan asemaan. Ruotsalainen tutkija Roger Kvist on koonnut saamelaistutkimuksia väitöskirjaansa (Ren-nomadismens Dilemma) ja toteaa, että porosaamelaiset ja metsäsaamelaiset ovat samaa kansaa. Samaa todistaa myös suomalainen tutkimus.
Elsa Laula, rohkea ruotsalainen nainen ja aktivisti yhdisti saamenkansat yhdeksi kansaksi, ainakin melkein - valitettavasti tämä työ on kesken Suomessa.
Tänä päivänä 6. päivänä helmikuuta 2022 olemme nousseet ottamaan paikkamme suurten saamenkansojen joukossa. Olemme antaneet julistuksen: Olemme saamelaisia. Olemme osa saamen kansaa. Olemme olleet saamelaisia koko olemassaolomme ajan.
Heti saamelaisten voimaantumisen alkumetreillä johtavan paikan ottaneet nykyiset pohjoissaamelaiset pyysivät muita saamenkansoja odottamaan, että parempi aika kaikkien saamelaisten yhdistymiselle tulisi. Saamen kansa on organisoitunut. Meidän aikamme ei vain ole vielä tullut.
Nyt on se aika lunastaa lupaukset. Nyt olisi aika rakentaa eikä hajottaa. Vai onko jo liian myöhäistä?
Metsä- ja inarinsaamelaisten olemassaoloa vastustavat voimat ovat yrittäneet alistaa, mitätöidä ja tehdä meidät näkymättömiksi. Pitkään Metsä- ja inarinsaamelaiset ovat olleet hiljaa ja vaieten sivuuttaneet saamelaisten sisartemme ja veljiemme väitteen, ettei meitä enää olemassa. Tänään se ei enää ole mahdollista.
Äänemme on voimistunut se ei ole enää tuulen kuiskaus vihreiden ikikuusien katveessa tai ikuisen pyhän paikan ikihongan kupeessa. Meidän rumpumme kumahtelee sinisten vesien ja jäätyneiden järvien äärellä. Kansani nyt on se aika. Nouskaamme ja ottakaamme oma paikkamme saamelaisessa yhteisössä. Me emme tule koskaan luovuttamaan.
Tämä kaunis pohjoinen maa, oma siidamme, on antanut meille sen, mitä olemme tarvinneet vuosituhanten saatossa. Näissä lapinkylissä ovat saamelaiset sukupolvet toinen toisensa jälkeen metsästäneet, kalastaneet, hoitaneet porojaan ja keränneet luonnon antimia. Olemme edelleenkin kiinni tässä kauniissa ja karussa maassa. Se on kotimme. Sukumme on vuosituhansia elänyt tällä alueella, jo paljon ennemmin kuin suurporonhoito on syntynyt. Meillä on esivanhemmiltamme perintönä saamelainen identiteetti, ja ainaisesti pysyvä oikeus tunnustaa omaa identiteettiämme. Olemme aina olleet ja tulemme ikuisesti olemaan saamelaisia.
Olemme mitä suuremmassa määrin ILO169 tarkoittamaa ja määrittelemää alkuperäiskansaa. Kautta vuosisatojen ajan kansamme on kokenut useiden vieraiden valtioiden ja hallinnon alaisuuden. Meille rauhaa rakastavalle ja konflikteja välttävälle kansalle se on ollut selviytymisen taistelua. Olemme selvinneet heidän harjoittamasta kolonisaatiosta. Se on ollut epäeettistä puhdistamista monin kyseenalaisin keinoin. Alistamisesta ja pakosta huolimatta olemme säilyttäneet oman identiteettimme. Me tiedämme, keitä me olemme.
Olemme tänä päivänä entistä vahvempia. Emme suostu hyväksymään kenenkään valtapyrkimyksiä kulttuurimme mitätöimiseksi tai tuhoamiseksi.
Olemme aloittaneet kulttuurimme eheyttämisen ja kielemme elvyttämisen. Me, laaja saamelainen kansa yhdessä tulemme toinen toistamme tukien vahvistamaan asemaamme ja kulttuuriamme. Vaadimme takaisiin meille kuuluvan paikkamme. Me olemme yhdenvertaisia, meillä on oikeus harjoittaa alkuperäiskansana omaa kulttuuriamme, joka on osa saamelaista alkuperäiskansan kulttuuria.
Nyt on se aika. Nyt on aika nousta ja ottaa paikkamme omiemme joukossa.
Saamelaisrekisterin ulkopuolelle jäävät metsä- ja inarinsaamelaisten alkuperäiskansaksi identifioituvat etniset kansanryhmät vaativat saamelaiskäräjälain muutosesitykseen oikeuksiensa tunnustamista Suomen alkuperäisenä kansanosana.
Saamelaiskäräjälain uudistus
Olemme tottuneet kunnioittamaan Suomen lainsäädäntöä ja oikeuslaitoksemme tekemiä ratkaisuja. Tätä saamelaiskäräjälain muutosesitystä emme tule hyväksymään. Emme ikinä tule hyväksymään kansaamme sortavaa lakia. Olemme julistuksessamme esittäneet Suomen valtiolle vaatimuksen vahvistaa metsäsaamelaiselle kansallemme alkuperäiskansan statuksen.
Olemme luottaneet, että Suomi pitää huolen kaikista kansalaisistaan. Luottamuksemme on koetuksella. Meille tarjotaan lakia, jossa yhdelle kansanosalle ollaan antamassa ylivertaista suojattua asemaa, asemaa, jossa se voi kävellä yli kunnallisen, alueellisen ja keskushallinnon perustuslailla asetetun itsehallinnon. Meille tarjotaan lakia, jolla oikeuksiamme kavennetaan meidän ikiaikaisilla asuinsijoilla.
Saamelaiskäräjälain muutosesitys on syrjivä laki. Meidän olemassaolomme on riippuvainen siitä, millaisen kannan Suomen eduskunta ottaa tähän syrjivään lakiuudistukseen. Toteutuessaan ehdotetun kaltaisena se tuhoaa lopullisesti inarinsaamelaisen ja metsäsaamelaisen kulttuurin ja kielen.
Se on meille metsäsaamelaisille olemassaolon kysymys. Veljeskansamme riistä metsäsaamelaisilta oikeuden omaan identiteettiin tasavertaisina saamelaisina. Se polkee oikeutta harjoittaa omaa kulttuuria ja kieltä tasavertaisesti muiden kansojen tavalla.
Saamelaiskäräjälain dynaaminen itsehallinto ja lain yhdeksännen pykälien niin sanotut vallan toteuttamisen työkalut tuhoavat vakaan yhteiskuntamme. Ennakkosuostumus (veto-oikeus), laajennettu neuvotteluvelvoite, viranomaisen huolenpitovelvoite ja aseman heikentämisen kielto ovat vaarallisia aseita väärissä käsissä.
Saamelaiskäräjälain muutosesityksen heikoin kohta on, että siitä puuttuu lain vaikutusten yhteiskunnallinen arviointi, sen merkitys Suomen sisäisen itsehallinnon toimivuudelle ja yhteiskuntarauhalle. Siitä puuttuu keskeisten ihmis- ja perusoikeuksien, KP-oikeuksien, CERDin kaikkinaisen syrjinnän poistamista koskevien kansainvälisten yleissopimusten ja muiden kansainvälisten sopimusten mukainen arviointi.
Suomen oikeusvaltioperiaatetta, demokratiaa, perus- ja ihmisoikeuksia ja muita näihin liittyviä periaatteita horjutetaan saamelaiskäräjälain muutoksella. Tätä lain muutosesitystä arvioitaessa tulee tarkastella, kestääkö tuomioistuinlaitoksen riippumattomuus muutoksen tuomat paineet. Tällä saamelaiskäräjälain muutoksella on perustavaa laatua oleva vaikutus vakaan yhteiskuntamme perusrakenteisiin, niihin oikeuksiin, joihin tämä kansakunta luottaa. Tasa-arvoisessa maassa kaikki maan kansalaiset ovat tasa-arvoisia. Kaikki nyt yhdelle kaavaillut edut tulee ulottaa tasa-arvon ja syrjimättömyyden takaamiseksi kaikille.
Mikäli saamelaiskäräjälain muutosesitystä jatketaan, vaadimme lakiin tasa-arvoista kohtelua ja samoja oikeuksia kaikille saamelaisille. Vaadimme alkuperäiskansan tunnustusta alkuperäisille metsä- ja inarinsaamelaisen kansojen jäsenille.
Hyvät ystävät, voin tänään saamelaisten kansallispäivänä 6.2.2022 kertoa teille iloisen uutisen; olemme aloittaneet toimet keminsaamen murteen, Kuolajärven saamen elvyttämisen. Toivon voivani jo seuraavana kansallispäivänämme toivottaa teille hyvää kansallispäivää Kuolajärven saamen kielellä.
Nyt on se aika.
Nyt on aika nousta ja ottaa paikkamme omiemme joukossa kuin myös muiden maailman alkuperäisten kansojen joukossa
Oma saamenkansani ja hyvät kuulijat! Toivotan teille ja meille jokaiselle onnistumisia tässä työssämme,
hyvää kansallispäivää.
Näin tänään 6.2.2022 toivottaa
Merja Mattila
